Tasa-arvon Tammerkoski -taidereitin kohteet

Eeva-Liisa Manner (1921–1995) oli yksi Suomen merkittävimmistä sodanjälkeisen ajan runoilijoista, kirjailijoista ja kirjallisuuden modernismin uranuurtajista. Hän oli lyyrikko, joka kirjoitti myös syvällisiä näytelmiä ja proosaa. Lisäksi hän oli kirjallisuuskriitikko ja arvostettu suomentaja, joka käänsi maailmankirjallisuuden klassikoita kuten Shakespearea ja Hesseä.

Eeva-Liisan taidepuut on kolmen teoksen kokonaisuus, jonka nuoret ja aikuiset taiteilijat ovat toteuttaneet yhdessä Mannerin kolmesta runosta inspiroituneena. Teokset on nimetty Mannerin runojen mukaan.

Teokset ja taiteilijat:

Musiikkia lasissa
Janika Viiliäinen
Sammal Tujula

Olen väsynyt olemaan vahva
Anniina Rentola
Jessica Saari
Valonuppu

Sinunko kätesi sirotteli tähtipölyä kirjoituksilleni
Heli Rantala
Riikka Järvelä

Muu työryhmä:
Karri Harju (AD)
Piritta Brusi (Tuottaja)
Marjo Lampila (Konseptoija)
Saara Forsell

Eeva-Liisan taidepuut on toteutettu Avarataide ry:n Galleria Rongan ja Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden Galleria Vivin yhteistuotantona

Kiitos yhteistyöstä Suomen Kirjailijaliitolle
Painotyö Grano Oy

Tarkemmat tiedot runoista löytyvät teoksista.
Runo: Manner, Eeva-Liisa. Musiikkia lasissa. Teoksessa Kuin tuuli tai pilvi (WSOY 1949).
Runo: Manner, Eeva-Liisa. Olen väsynyt olemaan vahva. Teoksessa Tämä matka (Tammi 1956).
Runo: Manner, Eeva-Liisa. Sinunko kätesi sirotteli tähtipölyä kirjoituksilleni. Teoksessa Niin vaihtuivat vuoden ajat (Tammi 1964).

Likkojen tiät on leikkisä installaatio, jossa Koskipuiston nimettömät puistokujat nimetään kymmeneksi päiväksi tamperelaisten naisten ja naisasioiden mukaan.  Teos ottaa haltuun pimeitä puistokujia, jotka usein ovat turvattomia paikkoja naisille ja

 levittäytyy ympäri Koskipuistoa loistavien katukylttien muodossa. Pikkukakkosen puiston vierestä löytyy kartta teoksen kadunnimistä henkilöesittelyineen, sekä luettelo oikeasti olemassa olevista sukupuolittuneista kadunnimistä. 

Teoksen pohjatyö on tehty aamuyön tunteina vauva rinnalla. Myöhemmin teosta on työstetty Aleksis Kiven kadun ja Minna Canthin kadun välimaastossa. Teoksen tekijä on varttunut Härmälässä, jossa kadut on nimetty miesten mukaan. Teoksen tekemisessä on käytetty tekoälyä tiedonhankintaan yksittäisten katujen nimeämisen taustoista.

Tekijä: Meri-Maija Näykki 

Graafinen suunnittelu: Raakel Puukko
Tekninen suunnittelu: Elina Nopanen 

Kiitos: Saara Särmä, Dani Kulonpää, Jarkko Aaltonen, Tarja Virtanen ja kaikki merkkinaiset, joiden mukaan teokseen nimettiin katuja.

Kansallisaarre Kansallismaisemassa on Seela Sellan muistoa kunnioittava teoskokonaisuus, johon kuuluu projisointi Tampereen Teatterin seinään sekä ääniteos Tammerkosken sillan vieressä sijaitsevalla näköalapaikalla. 

Tekijät:  
Näyttelijä – Seela Sella

Ääniteos – Saija Raskulla  

Videoteos
Kuvaaja: Marita Salonen
Videoeditointi: Heikki Järvinen 

Pirkkalaisveistoksilla on yllään moninkertaisen joukkuevoimistelun maailmanmestarin, Tamperelaisen Minetit-joukkueen kisapuvun uudelleenversiointi.
Patsaiden voimisteluasut pohjaavat Finlandia –teemaiseen kisa-asuun, jotka yllään Minetit voittivat MM-kultaa vuonna 2017.  

Jumppatytöt-työryhmä on teatteriesityksessään tuonut ilmi epätasa-arvoa, joka liittyy naisurheilun arvostamiseen. Jumppatytöt ovat ihmetelleet sitä, miksi Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset on vuosia puettu jääkiekkopaitoihin, mutta ei koskaan voimisteluasuihin, vaikka Tampereella on hallussaan neljä joukkuevoimistelun maailmanmestaruutta ja kolme junioreiden maailmanmestaruutta.

On aika vihdoin juhlistaa voimistelusankareitamme! 

Työryhmä ehdottaa, että kun se maailmanmestaruus jälleen kerran tulee, olisimme kaikki TORILLA, vastaanottamassa voimistelijoitamme!  

 

Tekijät

Jumppatytöt-kollektiivi: 
Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen, Ella Lahdenmäki 

 

Ompelija:
Sari Rytkönen
sekä joukko helsinkiläisiä jumppaäitejä jumppatyttöineen 

 

Alkuperäisen puvun suunnittelu: 
Natalia Kolomainen.

Äänestä! Let’s vote! on teoskokonaisuus, jossa seitsemän eri taiteilijaa ovat toteuttaneet oman versionsa klassisesta äänestämiseen kannustavasta propagandajulisteesta. Jokainen taiteilija edustaa ihmisryhmää, joka jäi ilman äänioikeutta silloin, kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus astui voimaan v. 1906. Teos koostuu reitin varrelle ripotelluista julisteista, sekä videoprojisoiduista animaatioista. Alkuperäisteokset on ripustettu Kehräsaaren ikkunaan.  

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus täyttää tänä vuonna 120-vuotta. Monien ihmisten äänioikeus täyttää paljon vähemmän, sillä useiden ihmisryhmien sallittiin äänestää vasta myöhemmin: 

1919: Romanit
1944: Köyhäinapua saaneet, 21-vuotiaat
1969: “Kansalaisluottamuksen menettäneet” eli monet rikoksista tuomitut, 20-vuotiaat 

1972: Kehitysvammaiset, 18-vuotiaat 

2026 tamperelaisista äänestysikäisistä noin 5% on vailla äänioikeutta, sillä heillä ei ole Suomen kansalaisuutta. Tulevaisuudessa tämä joukko tulee kasvamaan. 

Taiteilijat: 

Iita Annala, Snowdrop Àine-Fae Belmont, Taneli Kemppi, Tino Nyman, Elina Olanterä, Ilkka Pajunen ja Justus Sääskilahti 

Pohjajuliste: Raakel Puukko

Animointi: Janne Roivainen 

Kiitos: Vimmart, Wärjäämö, Kris Tampere, Piritta Brusi, Inga Magga, Iida Salokorpi, Fanni Noroila 

Taiteilijakohtaiset esittelyt teoksista löytyvät Kehräsaaresta (kohde 11) 

Iita Annala, akryylimaalauksen ja digipiirroksen yhdistelmä
Teokseni idea on kannustaa nuoria naisia äänestämään. Kuvan henkilöllä on koruja, tatuointi ja rakennekynnet, sillä nuoret ilmaisevat usein itseään tyylillään. Yksi käsikoruista on saamelaiskulttuurista tuttu tinalankaranneke. Tatuoinnissa on kieloja kuvastamassa Suomea. Vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa alle 30-vuotiaista yli puolet jättivät äänestämättä, joten tehdään tähän muutos! 

Snowdrop Belmont, digitaide
Tämä juliste esittelee  kotimaani ja kulttuurini, Nigerian, perinteisiä tekstiilikuoseja. Se on kunnianosoitus alkuperäiskansojen yhteisöjen maailmanlaajuiselle taistelulle edustuksellisuudesta ja osallistumisesta hallintoon. 

Taneli Kemppi, digitaide
Teoksen taustalla on Tampereelta tuttu sijainti, joka on minulle hyvin tärkeä. Halusin pukea julisteessa näkyvälle kädelle vaatteen, jollaisen olen nähnyt hyvin erilaisialla ihmisillä vuosien saatossa ympäri Suomea. Ihminen, jolle käsi kuuluu, voikin näyttää oikeastaan miltä tahansa. Tampereella vähävaraisuus on todella näkyvää ja olen kuullut monien keskustelevan ruokajonojen pituuksista ja sekin koskettaa kaikenikäisiä ja kaiken näköisiä ihmisiä. Kelan kanssa asiointi on varmasti samaistuttavaa todella monelle. 

Tino Nyman, valokuvakollaasi
Julisteessa romanien perinteinen vaatekulttuuri ja vahva koruperinne ovat visuaalisesti läsnä. Röijy ja korut kehystävät äänestävää kättä, kun taas violetti ja punainen rakentavat julisteeseen äänestykseen liittyvää intensiivistä tunnelmaa. Kokonaisuus yhdistää perinteen ja nykyhetken tavalla, joka juhlistaa romanien kulttuurista rikkautta ja sen jopa mystiseksikin koettua kauneutta. 

Elina Olanterä, vesiliukoiset öljyväriliidut, vesiliukoiset puuvärit, vesivärit, pahvi
Teoksessa on syksyinen maisema, jossa on juuri laskeutunut aurinko. Kehottaisin käyttämään äänioikeutta näiden mielenkiintoisten väriyhdistelmien saattelemana.  

Justus Sääskilahti, digitaalinen vektoritaide 

Nuorten miesten äänestämättömyys ja aattellinen radikalisoituminen on aikanamme alati lisääntyvä haaste. Teos kuvastaa nuorten miesten heikkoa äänestys- ja vaikuttamisaktiivisuutta ja sitä, kuinka erilaiset toimijat yrittävät lisätä vaikuttavuuttaan heidän kauttaan. Taustalla näkyvä väriteema kuvastaa nuorten miesten keskuudessa lisääntynyttä polarisaatiota ja robottikourat internetin algoritmien vaikutusta kyseisen kohderyhmän ajatteluun ja äänestämiseen.

Ilkka Pajula, öljyvärimaalaus
Teoksen keskeinen elementti, sininen käsi kuvastaa päihteiden käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja. Oksasaksilla leikattu etusormi edustaa rikollisen toiminnan osuutta päihteiden kanssa elävän henkilön elämässä. Kysymysmerkki äänestyskortissa kertoo päihteiden käytön mukanaan tuomasta välinpitämättömyydestä ja tunteesta yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. 

Taitokeskus Verkarannan teoksissa pääset tutustumaan teemaan ”tasa-arvo ei ole vielä valmis”. Taitokeskuksen ikkunoissa tutustut mm. tasa-arvon tarkkailijoihin, verenpunaiseen hääpukuun ja tasa-arvon siipiin. Pääset myös itse osallistumaan yhteen taideteoksista Taito shop Tampereen auki ollessa. Vuolteentorin päädyssä sijaitsevassa ikkunassamme voit ihastella ruudun takaa vaihtuvia kädentaitajia työssään ihan livenä! Katso vaihtuva ohjelma Taito Pirkanmaan somesta! 

https://www.taito.fi/pirkanmaa/ 

Instagram.com/taitopirkanmaa 

facebook.com/taitopirkanmaa 

Tekijä: Nadja Räikkä 

Teoksen äänisuunnittelu Kimmo Helén & Kai Chalkide-Virtanen 

On aika astua äänestyskoppiin! 

‘Valon vaalit’ -teos juhlistaa yhtäläistä äänioikeutta Suomessa, osana Valoviikkoja ja  

Tampereen tasa-arvotoria. Teos kutsuu ajatusleikkiin ja havainnollistaa, miten suuri  

vaikutus yksittäisen ihmisen valinnoilla ja teoilla voi olla suhteessa ympäristöönsä. 

Se muistuttaa myös yhdenvertaisuudesta ja kaikkien oikeudesta osallistua.  

Konsepti mukailee aitoa äänestystilannetta, jossa kävijä valitsee neljästä eri  

vaihtoehdosta kiinnostavimman. Toiminta aiheuttaa audiovisuaalisen ketjureaktion  

maisemassa, jota katsotaan äänestyskopin suunnasta.  

Kun kukaan ei tee valintoja ja päätöksiä, vallitsee niin sanottu uinuva nollatila.  

Astu siis rohkeasti äänestyskoppiin ja tee valintasi! 

Vie äänesi värikkään kiven muodossa vaalivalvojalle ja nauti valintasi tuloksista. 

Taustaa äänestyskäytännöistä 

Yleinen äänioikeus tarkoittaa, että kaikilla yhteisön jäsenillä on äänioikeus. Äänestysoikeutta eri vaaleissa rajoitetaan iän, kansalaisuuden ja kotipaikan mukaan. Suomessa vaalit toteutetaan useimmiten suljettuna lippuäänestyksenä, jossa jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni käytettävänään. 

 

Sana ’ballot’ (äänestyslippu) juontaa juurensa italian kielen sanan ’pallo’ diminutiivimuodosta ’ballota’. Itse asiassa monet varhaiset äänestysvälineet olivatkin pieniä palloja. Muinaisessa Kreikassa – jota pidetään usein nykyaikaisen demokratian kehtona – käytäntö sai alkunsa heittämistä tarkoittavasta verbistä. Siellä äänestäjille annettiin äänestysvälineiksi savisia tai metallisia poletteja, ja äänestäminen tapahtui pudottamalla nämä poletit äänestysuurnana toimivaan saviastiaan. Alunperin kiviä oli kaksi; valkoinen kivi tarkoitti puoltavaa ääntä ja musta kieltävää. Paperisia äänestyslipukkeita on tiettävästi otettu käyttöön Roomassa jo ennen ajanlaskun alkua.  

Tasa-arvotori tarjoaa vaalikahvit ja paljon muuta mukavaa! 

Vuolteentori täyttyy kymmenenä iltana tasa-arvoa edistävien toimijoiden mahdollistamista elämyksistä: yhteisötaiteesta, postikorteista, onnenpyörästä, tasa-arvo-oivalluksista, makumatkoista ja kuumista kupposista! 

Poikkea yhtenä tai vaikka useana iltana tunnelmoimaan yhteisöllisyyden loistoa lokakuun pimeyden keskellä! 

Sijainti: Vuolteentori  

Toteuttamassa: Kaikkien Tampere, Setlementti Tampere ry, Lähi-idän Naisten yhdistys ry., Tampereen ensi- ja turvakoti ry sekä Vimmart – yhdenvertaisen taiteen oppilaitoksen tuki ry. 

Äijäluola on tunnelimainen installaatio, jonka läpi kävijät pääsevät kulkemaan. Teoksen sisältä löytyy manserocklegendan viesti koville äijille.   

Tekijä: Omicon Oy 

Teoksessa on pätkä Pate Mustajärven esittämästä – Hei äijä -kappaleesta (albumilta Pelkkää Patee 2023)
säv san Tykki Aki,
säv san Rintala Janne,
säv Laakkonen Mika

Tekijä: Sini Kallio 

Toteutus: harjateräs, polymeeri- ja muovimassat, maalit 

Kultakutrin kohtalo on vedenalainen valaistu veistos. Se jatkaa kaltoinkohdellun Kultakutri –patsaan tarinaa ja pyytää pysähtymään sukupuolittuneen väkivallan uhrien tähden. 

Matti Hauptin Kultakutri-veistos pystytettiin Pyynikille, Joselininniemeen 1953. Siellä alaston naispatsas ei kuitenkaan saanut olla rauhassa, vaan se löytyi jalka poikki pusikosta.  Vuonna 2016 Tampereen valtuusto päätti sijoittaa veistoksen Konsulinsaareen. Yhtenä perusteena oli, että teos haluttiin sijoittaa paloaseman edessä seisovan Tampere-patsaan (paidaton mies) katseen kohteeksi. Tamperelainen otsikoi patsaan siirrosta otsikolla: ”Sidottu nuori nainen päätyi patjalle sillan alle”.  

Sini Kallion Kultakutrin kohtalo –teoksessa Kultakutri on saanut tarpeekseen asiattomasta kohtelusta ja hypännyt koskeen. 

Tarina kaltoinkohtelua pakenevasta naisesta, jolle käy lopulta huonosti, on valitettavan tuttu ja totta. Tänä vuonna Suomessa jo ainakin 17 naista on kuollut henkirikoksen uhrina. Tampereen keskustassa on murhattu kaksi naista viimeisen kahden vuoden aikana. Tekijä on lähes poikkeuksetta tuttu mies. Tämä tarina toistuu niin kauan, kun naisvihaan ei puututa ajoissa. 

Teoksen ääreen voi laskea kynttilän kaikille sukupuolittuneen väkivallan uhreille. 

Kynttilöitä saa ensi- ja turvakotien pisteeltä Vuolteentorilta tapahtuman aukioloaikoina klo 18-21. 

Kehräsaaren alikulusta löytyy teoksia neljässä ikkunassa: 

1. Riina Tanskasen metatyötä käsittelevä kuvasarja kysyy miksi hoivaan ja kodinhoitoon sopivat piirteet heijastetaan naisiin silloinkin kun mies saa niistä palkkansa? Kuvasarja on Sarjakuvateoksesta Tympeät tytöt – Luokkakipuja (2025).Sijainti: Coeur Studiosin ikkuna  

 

1. Äänestä! Let’s vote! on teoskokonaisuus, jossa seitsemän eri taiteilijaa toteuttaa oman versionsa äänestämiseen kannustavasta propagandajulisteesta. Jokainen taiteilija edustaa ihmisryhmää, joka ei saanut äänioikeutta vielä silloin kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus astui voimaan. Kehräsaaren ikkunassa nähdään käsin toteutetut alkuperäisteokset sekä printtejä digitaalisista teoksista. 

Sijainti: Coeur Studios

Tekijät: Iita Annala, Snowdrop Àine-Fae Belmont, Taneli Kemppi, Tino Nyman, Elina Olanterä, Ilkka Pajunen ja Justus Sääskilahti 

 

1. Sepän paja ja lasihimmeleitä 

Ikkunaan on luotu käsityötaitajan työpiste. Millainen mielikuva sinulle tulee tässä työskentelevästä ihmisestä?

Toinen taiteilija on ripustanut työhuoneen yläpuolelle lasihimmeleitä. Kuka ne on tehnyt? 

Millaisia stereotypioita ja oletuksia erilaisiin käsillä tekemisen tapoihin liittyy? Miksi? 

Sijainti: Käsityökortteli, Kehräsaaren kauppa

Tekijät:

www.ahjonakka.fi
Roposen lasi-imperiumi 

Yhteistyössä Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry
 

Iro Mäntykorpi – Sepän paja: alasin ja ahjo, työkalut, taotut käyttöesineet 

Markus Roponen – lasihimmeli 

Roposen lasi-imperiumi –sulatustekniikka lasitangoista